" Vapaa, valpas, vilpitön "
Yrjö-Koskinen
Vapaaherrallinen
Yrjö-Koskinen, aatelinen
Senaattori Georg Zakarias Forsman aateloitiin 18.5.1884 ja introdusoitiin 15.12.1884 aatelisena sukuna numero 264. Kun hänet 16.6.1897 korotettiin vapaaherralliseen arvoon, lakkasi aatelinen suku Yrjö-Koskinen olemasta. Suvulla on yhteinen alkuperä aatelisen suvun 227 Forsman kanssa.Yrjö-Koskinen, vapaaherrallinen
Senaatin talousosaston senaattori, Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston
historian professori, filosofian tohtori herra Georg Zakarias Forsman
korotettiin vapaaherralliseen arvoon 16.6.1897 ja introdusoitiin Suomen
Ritarihuoneeseen 24.1.1898 vapaaherrallisena sukuna numero 62. Suvulla
on yhteinen alkuperä aatelisen suvun 227 Forsman kanssa.
Motto: Vapaa valpas vilpitön.
Info
Suvun Alkuperä:
- Yrjö-Koskisen suku on lähtöisin Suomesta ja sillä on pitkät perinteet maan historiassa.
Nimenmuutos: Suku tunnettiin aiemmin nimellä Forsman. Hugo Fredrik Johan Forsman otti nimen Yrjö-Koskinen vuonna 1858, jolloin hänet aateloitiin.
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830-1903): Syntymänimeltään Georg Zacharias Forsman. Suomalainen historiantutkija, poliitikko ja yksi merkittävimmistä suomalaisista fennomaaneista. Hän oli myös kirjailija ja julkaisi teoksia, jotka edistivät suomen kielen asemaa.
- Sukupolvien aikana on ollut useita merkittäviä henkilöitä, kuten poliitikkoja, tutkijoita, kirjailijoita ja muita kulttuurivaikuttajia.
Poliittinen Vaikutus:
- Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen oli keskeinen hahmo Suomen suuriruhtinaskunnan aikaisessa politiikassa.
- Hän toimi muun muassa Suomen Pankin johtokunnassa ja osallistui aktiivisesti suomenmieliseen liikkeeseen.
Koulutus ja Kirjallisuus:
- Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vaikutti merkittävästi suomalaiseen koulutukseen ja kirjallisuuteen.
- Hänen teoksensa, kuten "Suomen kansan historia" (1869), ovat olleet tärkeitä suomalaisen historiankirjoituksen kehityksessä.